Siirry sisältöön

Uusi logo ja pohdintoja

10.4.2018

Kevään ja lisääntyvän valon innoittamana ideoimme Suvi-tiimiläisten kanssa Suville uutta logoa ja päivitimme sivustoillekin vähän uutta ilmettä. Jos haluat pysyä reaaliaikaisesti ajan tasalla tiedotusasioista ja verkoston toiminnasta, klikkaa itsesi Facebookiin ja liity Suvin Facebook-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/suviverkosto/

 

 

Suvi-tiimin logo_rajattu

Alkuvuoden aikana olen saanut olla kuulemassa todella mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja, joissa jotenkin on kirkastunut entisestään se, miksi kieli ja viestintä ylipäänsä ovat niin tärkeitä ydintaitoja minkä tahansa alan osaajalle.

Diakonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäivillä 29.3.2018 Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi piti mielenkiintoisen keynote-puheenvuoron otsikolla ”Empatia, laadukas vuorovaikutus ja ihmiskeskeisen työn tulevaisuus”. Puheenvuoron sisällöissä nousivat esiin työelämätaidoista muun muassa ryhmäviestintätaidot, kuuntelemisen ja vuorovaikuttamisen taidot sekä ylipäänsä laadukas vuorovaikutus. Monella alalla työelämässä korostuuvat ryhmässä tehtävä päätöksenteko ja tiimityöskentely; nämä edellyttävät vahvaa vuorovaikutusosaamista ja ymmärrystä siitä, mitä on laadukas vuorovaikutus.

Tekstien valta ihmistyössä -seminaarissa 10.4. Kotuksen asiantuntija Ulla Tiililä puhui työelämän tekstualisoitumisesta ja siitä, miten ihmistyössä kohtaaminen kirjallistuu. Tutkimukset osoittavat, että tekstien määrä työelämässä lisääntyy ja sen myötä syntyy paljon uusia tekstilajeja ja alalajeja, joita alalla työskentelevän tulee hallita. Näyttäisi myös siltä, että digitalisaation myötä kohtaamistilanteet ovat muuttuneet kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta yhä enemmän reaaliaikaiseen tekstivuorovaikutukseen, esimerkiksi chat-pohjaiseen viestintään.

On siis selvää, että työelämä edellyttää sisällön asiantuntijuuden rinnalle vahvaa viestintäosaamista sekä kirjoittamisen ja suullisen viestinnän taitoja – muutossuunta näyttää siltä, että nämä taidot korostuvat tulevaisuudessa yhä enemmän. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan osaajia tulevaisuuden työelämään; siksi on tärkeää tunnistaa ne kohdat ja muutostilat, jotka työelämässä ovat meneillään ja tulossa. Koulutuksella pitää pystyä ennakoimaan tulevia muutoksia ja tarjota opiskelijoille valmiuksia ja työkaluja, joiden avulla pärjää jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Opetusalalla yleisesti on tiedossa se, että resurssit kiristyvät ja opetuksen (erityisesti lähiopetuksen) määrästä leikataan. Suvi-verkostona voimme yhdessä olla mukana vaikuttamassa siihen, että suomen kielen osaaminen ja viestintäosaaminen näkyvät vahvasti niin amk-kentällä, opetussuunnitelmissa kuin myös käytännössä opetuksessa.

Pidetään siis verkosto vireänä!

Hanna Hovila / Diakonia-ammattikorkeakoulu

Ajankohtaisia uutisia

3.10.2017

Lehtori Kristiina Kuparinen Laurea-ammattikorkeakoulusta on valittu Vuoden 2017 S2-opettajaksi. Tämä tunnustus tulee ensimmäistä kertaa ammattikorkeakouluun. Kristiina Kuparinen palkittiin S2-opetuksen kehittämispäivillä 2.10.2017.

Linkki Kristiinan esittelyyn ja valinnan perusteluja voit lukea S2-yhdistyksen sivuilta https://www.s2opettajat.fi/?x103997=791196. Lämpimät onnittelut Kristiinalle tunnustuksen johdosta.

Sähköisten lähteiden haastavuutta pohditaan juuri ilmestyneessä artikkelissa ”Sähköiset lähteet haastavat opiskelijoita ja ohjaajia” (Kielikello 3/2017). Artikkeli löytyy linkin takaa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=3015

Energistä syksyä kaikille!

Kaarina Murtola

Sähköisiä viittausmerkintöjä, uudistuvaa opinnäytetyötä ja yhteiskirjoittamisen alkeita

17.6.2017

Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut aktiivista tekemisen aikaa Suvi-työryhmässä.

Olemme jatkaneet Kotuksen kanssa tiivistä yhteistyötä sähköisten lähteiden ja viittausmerkintöjen parissa. Muistanette, että yhteistyö sähköisten viittausmerkintöjen kehittämiseksi Kotuksen kanssa käynnistyi vuosi sitten Salossa. Tuolloin Suvi-pajassa pohdittiin erilaisten sähköisten lähdetyyppien merkitsemistapoja. Tästä lähti liikkeelle aktiivisempi kehittämistyö Kotuksen ja suvilaisten välillä. Yhteistyömme huipentui toukokuun alussa, kun Kotus julkaisi ohjepankissaan Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät -ohjeistuksen.

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet mukana tässä kehittämistyössä. Ohjeisiin voi tutustua osoitteessa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/19/ohje/702. Kesälomalla ei toki tarvitse ohjeistusta lähteä testaamaan, mutta loman jälkeen odotamme kovasti palautetta ohjeistuksesta. Palautetta voi antaa joko suoraan Kotuksen kotisivuille tai Suvi-verkoston kotisivuille ja Facebook-seinälle.

Opinnäytetyön uudistumassa olevat raportointimuodot ovat myös puhuttaneet Suvi-työryhmää. Pohdimme asiaa myös Suvi-työpajassa Proflangin kevätpäivillä Mikkelissä. Ensikuulumiset työpajamme tuloksista olette saaneet jo lukea Tuija Tolonen-Kytölän blogikirjoituksesta. Mikkelin-päivillä kuulimme myös mielenkiintoisia tuloksia Tolonen-Kytölän keväisestä sähköpostikyselystä, jossa kartoitettiin viestinnän opettajien motivointitekijöitä ammattikorkeakoulussa. Palaamme näihin kevätpäivien teemoihin paremmin lomien jälkeen.

Loppukevään olemme harjoitelleet yhteiskirjoittamista Hanna Hovilan ohjauksessa. Tuloksista kuulette niin ikään syksymmällä.

Lomakausi on alkanut. Toivotan teille kaikille aurinkoisia kesäpäiviä ja rentouttavaa lomaa!

Kesäisin terveisin

Kaarina Murtola

Mikä tekee opinnäytetyöstä opinnäytetyön?

24.5.2017

Proflangin kevätpäiviltä suuntaa tekstien ohjaamiseen

Opinnäytetyön tunnusmerkkejä ovat teoriaosuuden sisältyminen tekstiin, tutkimustekstille ominainen rakenne johdantoineen ja pohdintoineen, argumentoiva asiatyyli sekä linkittyminen työelämään. Tähän tulokseen tulivat ammattikorkeakoulujen viestinnän opettajat työpajassa, joka kokoontui Suviverkoston puheenjohtajan Kaarina Murtolan johdolla Mikkelissä 18.–19. 5. 2017. Opinnäytetyöprosessin tulee mielellään olla yhtenäinen prosessi, joka osoittaa kokonaisuuden hallintaa ja analysoinnin taitoa. Pienempiin 5 tai 10 opintopistekokonaisuuksiin palasteltu opinnäytetyö ei saanut viestinnän opettajien eikä myöskään työpajaan osallistuneen opiskelijan tukea – vaikkakin tämä käytäntö opiskelijan opintopistekertymän jouduttamiseksi joissakin ammattikorkeakouluissa onkin jo otettu käyttöön.

Alakohtaisia eroja opinnäytetöissä on havaittavissa esimerkiksi työn reflektoinnin syvyyden tai töiden tekstimäärän suhteen, mutta siitä huolimatta tekstilajille ominaiset piirteet ovat tähän saakka olleet eri aloilla melko yhteneväiset. Uudet tuulet kuitenkin puhaltavat, ja muun muassa päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on yleistymässä eri ammattikorkeakouluissa Verkkovirta-hankkeen myötä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnossa tehdään yhä enemmän esimerkiksi portfolio- ja artikkelikokoelma-tyyppisiä tai liiketoimintasuunnitelmaan perustuvia töitä. Kuinka viestinnän opettaja voi olla mukana ohjausprosessissa edistämässä mahdollisimman tasokkaiden töiden syntyä?

Työpajassa asiaa pohtineet opettajat tulivat Proflangin kevätpäivillä järjestetyssä työpajassa siihen tulokseen, että yhteistyö on voimaa opinnäytetyön ohjauksessakin. Tekstinohjausta tulee antaa koko kirjoitusprosessin ajan. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on hyvä linkittää lähelle opinnäytteen kirjoittamisajankohtaa, ja jo ennen kirjoittamista, opintojen alusta saakka, tulee antaa oppia lähteiden käyttöön, tekstin rakentamiseen ja asiatyylin hallintaan. Lähdetekstien synteesin opettaminen ja metatekstin yhdistäminen osaksi kokonaisuutta ovat usein vaikeimmat, mutta myös hyödyllisimmät opit.

Työpajassa taottiin vastauksia posket hehkuen, mutta valmiiksi ei tuotosta saatu. Keskustelu jatkuu omissa oppilaitoksissa, mutta myös Suvi-työryhmän ja -verkoston yhteisillä foorumeilla. Kokemuksia tekstinohjauksesta voi jakaa ja kantaa ottaa esimerkiksi Facebookissa Suviverkoston seinällä.

Suvisin ajatuksin ja terveisin,

Tuija Tolonen-Kytölä

Kuinka koulutan kohti asiallista ja ymmärrettävää virkatekstiä? – Kotuksesta virtaa opetukseen

31.10.2016

Asiallista, selkeää ja ymmärrettävää tulisi olla virkakielen, jota ammattikorkeakoulusta valmistunut viranomainen työtehtävässään tuottaa. Sen opimme tuulisena perjantaina 21.10.2016, jonka saimme muutaman muun suvi-työryhmään kuuluvan ammattikorkeakouluopettajan viettää Kotimaisten kielten keskuksessa Virtaa virkakielen opetukseen ja oppimiseen -työpajassa. Mukana antoisassa avauksessa kohti jatkoyhteistyötä oli mukana Kotuksen virkakielen tutkijoita, eri oppilaitosten viestinnän opettajia sekä julkisten laitosten asiantuntijoita.

Sitä, millaisia kieli- ja viestintätaitoja työelämässä tarvitaan, pohdiskeltiin aluksi paneelikeskustelussa. Saimme kuulla mm. oikeustieteen professorin Johan Bärlundin näkemyksiä kirjoittamisen opettamisesta tuleville juristeille; Kelan tekstien tuottamisprosessissa mukana olevan kielenhuoltajan Jenni Viinikan käytännön kokemuksia sekä Kotuksen kouluttajan Riitta Hyvärisen ajatuksia siitä, mitä ja miten virkatekstien tuottamisesta tulee opettaa.

Virkakieli on julkisen vallan toimeenpanon kieltä. Julkinen valta konkretisoituu tekstien ja kielen avulla. Mitä siis virkakielestä tulisi vähintään tietää, kun vastavalmistunut sosionomi, tradenomi tai juristi astuu työelämään ja alkaa ehkä laatia virkatekstejä työkseen? Entä mitä tekee viestinnän opettaja, jos opintojen aikana aika on kortilla ja käytettävissä tulevan virkamiehen evästykseen on vain yksi tai kaksi tuntia? Näitä kysymyksiä herätteli puheenvuorossaan Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta.

Tiililä korosti, että hyvä virkakieli vaihtelee tilanteittain. Tekstien tuottaminen vaatii tilannetajua, mutta myös perusasioitten hallintaa ja vastaanottajan huomioon ottamista. Tekstit ovat keskeinen osa virkamiesprosesseja ja ne pysyvät, vaikka työntekijät vaihtuvat. Ne myös syntyvät usein vanhan pohjalta, työryhmissä, kollektiivisesti ja hierarkkisesti.

Virkakielen piirteet ovat siis harvoin yksittäisen tekstinlaatijan vapaassa valinnassa, ja siksi niiden laadinnassa tarvitaan yhteistyökykyä. Tietojärjestelmien rajoitukset ja muut tekniset puitteet vaikuttavat myös usein siihen, millaisia virkatekstit lopulta ovat.

Paneelin ja luennon jälkeen järjestetyssä learning café:ssa virisi vilkas keskustelu virkakielen opettamisesta ja sen kehittämisestä. Teemoina olivat oppilaitosten ja työelämän yhteistyö; työelämän tekstilajit; asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli ja selkokieli sekä toimivat opetuskäytänteet.

Virkakielellä hoidetaan koko maan sekä yksittäisen ihmisen asioita. Siksi ei ole yhdentekevää, millaiset suomen kielen ja kirjallisen viestinnän taidot niiden tuottajilla on. Meillä suomen kielen ja viestinnän opettajilla on tärkeä ja vastuullinen tehtävä auttaa tulevia virkamiehiä kehittymään entistä selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi viranomaistekstien kirjoittajiksi. Yhteistyössä tutkijoiden ja työelämän asiantuntijoiden kanssa meillä on paremmat mahdollisuudet onnistua tavoitteessamme.

Verkostoituneina, voimaantuneina ja pää ajatuksista humisten poistuimme alkavan viikonlopun iltapäiväruuhkaan. Päivä päättyi kesken, mutta jatkoa toivottavasti seuraa uusien koulutusten ja hankkeiden muodossa. Myös Kotuksen virkakielisivuille (www.kotus.fi/virkakieli) kaavaillaan sivua oppilaitosyhteistyölle.

Virtaa syyspimeään jokaiselle!

Tuija Tolonen-Kytölä

 

LÄHTEET

Tiililä, U. 2016. Hyvään virkakieleen – lyhyt oppimäärä. Luento 21.10.2016. Virtaa virkakielen opetukseen -työpaja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Tiililä, U. 2016. Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli? Kielikello 3/2015. s. 7–9. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

 

Kielten ja viestinnän opettajien päivät Helsingissä 10.–11.11.2016

21.10.2016

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät lähestyvät. Päivien teemat ovat hyvin ajankohtaisia; pohjoismainen yhteistyö, opetuksen kehittäminen ja digitalisaatio sekä opettajien työnkuvan moninaisuus. Teemat näkyvät vahvasti sekä pääpuhujien luentojen aiheissa että mielenkiintoisissa työpajoissa ja kokemustorilla pidettävissä tuokioissa.

Suomen kielen ja viestinnän näkökulmasta kiinnostavia aiheita ovat esimerkiksi professori Minna-Riitta Luukan luento monilukutaidosta sekä Suvi-verkoston oma workshop, jossa asiantuntijat pohtivat ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden viestintätaitoja. Pajatarjonnassa on myös mielenkiintoisia näkökulmia uudenlaisista tekstintuottamisen muodoista ja yhteiskirjoittamisesta, sähköisestä kirjoittamisen arvioinnista sekä opetuksen pelillistämisestä.

Päivien tarkempi ohjelma workshop-kuvauksineen: https://www.arcada.fi/sprakdagar/fi/index.html

Neuvottelupäiville ilmoittautuminen päättyy 24.10.2016.

Suvi-verkoston workshop: ”Matkalla ammattikorkeakouluun: ammatillista väylää tulevan opiskelijan viestintätaidot?”

Aika: pe 11.11. klo 8.30–10.00 (klo 8.30–9.00 ajankohtaiset suvi-asiat, klo 9–10 paneelikeskustelu).

Paneelikeskustelun teema on erittäin ajankohtainen. Kielten ja viestinnän opettajat ovat havainneet jo pitkään 2. asteelta tulevien opiskelijamäärien kasvun omissa opetusryhmissään. Paneelikeskustelussa on tarkoitus kartoittaa yhdessä tietoa tästä kasvavasta ilmiöstä. Kuinka moni jatkaa toiselta asteelta ammattikorkeakouluun? Minkälaiset ovat heidän viestintätaitonsa opintojen alussa? Minkälaisia kokemuksia on saatu ns. Väylä-opinnoilla, joiden tarkoituksena on rakentaa siltaa toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen välillä? Mitä tarkoittaa toisen asteen ops-uudistus viestinnän opetuksen näkökulmasta? Minkälaisia haasteita digitalisaatio tuo viestinnän opetukseen?

Paneelissa ovat keskustelemassa opetusneuvos Minna Bálint Opetushallituksesta, opettaja Kaisa Juvonen Karelia-ammattikorkeakoulusta, toiminnanjohtaja Tanja Kupiainen Centria-amk:n opiskelijajärjestö Copsasta, äidinkielen lehtori Tutta Mattila Oulun ammattiopistosta sekä suomen kielen ja viestinnän opettaja Johanna Granlund TAMK:n Kielipalveluista. Panelisteja ja yleisöä virittää keskusteluun Suvi-verkoston puheenjohtaja Kaarina Murtola Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Tapaamisiin kielten ja viestinnän opettajien päivillä Helsingissä 10.–11.11.2016!

Suvi-työryhmän puolesta

Hanna Hovila                           Kaarina Murtola

Terveisiä Proflangin kevätpäiviltä Salosta

9.6.2016

 

Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflang kokoontui tänä vuonna kevätpäiville Saloon 26. – 27.5. Olikin mielenkiintoista nähdä, millaisessa toimintaympäristössä Turun amk Salossa toimii. Kiitokset vain vielä kerran järjestäjille.

Päivillä oli myös suvi-ohjelmaa. Järjestimme yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa sähköisten lähteiden merkintätapoja koskevan työpajan. Kotimaisten kielten keskuksesta yhteistyökumppaninamme oli erityisasiantuntija Mirja Nissinen. Mirja esitteli innostavasti myös Kotuksen toimintaa kaikille osallistujille yhteisessä osuudessa.

Sähköisten lähteiden monimuotoisuus tuntuu vain lisääntyvän, ja vaikka periaatteessa lähteiden merkintöjen ohjeet ovat selkeät, erilaiset sivustot ja niillä olevat materiaalit aiheuttavat merkintöjen tekijälle päänvaivaa. Keräsimme työpajaa varten Padlet-alustalle kaikki mahdolliset sähköisten lähteiden tyypit, mitä vain keksimme. Mukana oli keskustelupalsta, kuva ja kuvakaappaus, Linkedin, kartta, nuotti, videoblogi, podcast, online-manuaali, äänikirja jne.  – yhteensä kolmisenkymmentä erilaista sähköistä lähdetyyppiä. Työpajassa sitten haimme näille sopivia lähdemerkintätapoja. Läheskään kaikkia emme ehtineet käsitellä, mutta pääsimme hyvään alkuun.

Kotimaisten kielten keskushan on jo antanut ohjeita Facebook-sivun, Twitterin ja blogin merkintään. Nämä ohjeet löytyvät Kielitoimiston ohjepankista. Kotus on ilmoittanut jatkavansa syksyllä sähköisten lähteiden ohjeistusta työpajamme pohjalta. Olemme todella iloisia, että olemme saaneet yhteistyökumppaniksemme valtakunnallisesti arvostetun asiantuntijayhteisön!

Palaamme varmasti tähän samaan teemaan vielä jatkossa eri yhteyksissä, mutta välillä vetäydymme kesälomille hengähtämään hetkeksi.

Suvi-työryhmän puolesta toivotan kaikille blogimme lukijoille oikein rentouttavaa kesää!

Tarja Ahopelto

 

Digiloikka kirittää viestinnän opettajaa

25.4.2016

Yön hiljaisina tunteina huomasin havahtuvani unesta pohdiskelemaan työni suuntaa ja sisältöä. ”Kevätstressiä”, ajattelin, mutta kyse taisi tällä kertaa olla hieman syvällisemmästä. Huomaan näin lukuvuoden kääntyessä jo kohti suvivirttä miettiväni sitä, miten aloittaa seuraava syksy kokeneena, mutta aikaa ennakkoluulottomasti seuraavana opettajana. Rohkeastiko pitäisi ottaa taas uusi askel digitalisaation tiellä ja laajentaa osaamistaan kesän aikana uusiin sovelluksiin? Rutinoitua videoinnin ja editoinnin maailmassa sekä ottaa lopultakin se Periscope tutustumisen kohteeksi?

Kuten hyvin tiedämme, digitalisaatio ja uudet työskentelytavat niin oppimisympäristöissä kuin työelämässäkin pakottavat tarkistamaan viestinnän opetuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä myös ammattikorkeakouluissa. Mitä siis vanhasta tutusta opetettavasta aineksesta kannattaa jättää jäljelle, kun kirjallinen viestintä yrityksissä muuttuu lähes kokonaan sähköiseksi, kokoukset pidetään yhä enemmän verkossa, rekrytointiviestinnässä video-cv:t valtaavat alaa ja some on kaapannut ison osan yritysten markkinointiviestinnästä? Tarvitseeko enää opettaa paperille tarjouspyyntöä ja lehdistötiedotetta kirjemuodossa, puhe-esityksen pitämistä perinteiseen tapaan yleisölle tai perusneuvottelua, jossa osanottajat kohtaavat kasvokkain?

Kyllä pitää. Ongelma vain on, että sisältöä viestinnän opintojaksoihin tuntuu tulevan jatkuvasti lisää, kun viestintätilanteet, -muodot ja -välineet monimuotoistuvat työelämässä. Taito esiintyä kansainvälisissä verkkopalavereissa tai tuottaa blogeja ja sosiaalisen median tekstejä verkkoon ovat asioita, jotka asiatuntijatehtävissä toimittaessa on yhä useammin hallittava. Kaikkea vanhaakaan ei voi hylätä, vaikka opetettavia lähitunteja on resurssien kiristyttyä yhä vähemmän opintopistettä kohden. Auttaisivatko tähän dilemmaan uudet opetusmenetelmät tai digitalisaatio itse?

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on selvittänyt opiskelijoiden suhtautumista digiopetukseen ja digitalisaatioon (Digipaperi 14.12.2015), ja esittää myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Selvityksessä todetaan, että digitalisaatio tuo korkeakouluihin runsaasti mahdollisuuksia, kunhan resursseja varataan riittävästi ja vastuunjako määritellään selkeästi. Opiskelijat uskovat digitalisaation joustavoittavan opintoja ja lisäävän opiskelun vapautta; kuitenkaan lähiopetusta tai perinteisiä opetusmenetelmiä ei haluta romuttaa. Opiskelijat toivovat myös mm. monipuolisempaa valtakunnallista verkko-opintotarjontaa, interaktiivisia opetusmateriaaleja sekä korkeakoulujen yhteistä laajaa e-kirjastoa. (UAS-journal 1/2016.)

Opettajana en tunne selviäväni työni haasteissa enää yksin, ja yhteistyö kollegojen kesken onkin muuttunut yhä tärkeämmäksi. Valtakunnallisesti on hyvä laatia yhteisiä suuntia opetussisällöille, -arvioinnille ja -käytännöille tilanteessa, jossa moni asia muuttuu. Kysymyksessä on myös opettajan resurssien riittäminen, kun korkeakoulujen taloutta on kiristetty. Samoin mahdollisuus kouluttautua digitaidoissa on tärkeää, vaikkakin käytäntö opettaa myös opettajaa parhaiten.

Yhteisiä asioitamme hoitaa ansiokkaasti Kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi, ja samoin Suvi-verkosto toimii omalta osaltaan viestinnän amk-opetuksen kehittämisen hyväksi. Aikaa ja monenlaisia tilanteita kohdata olisi hyvä kuitenkin olla kaikkien ammattikorkeakoulujen viestinnän opettajien kesken säännöllisesti. Myös yhteistyö työelämän edustajien sekä tutkijoiden kanssa on tärkeää.

Yksi tällainen mahdollisuus vaihtaa ajatuksia on Proflangin kevätpäivät, joita tänä vuonna vietetään Salossa Turun amk:n tiloissa 26.–27.5. Tuolloin on tilaisuus pohtia yhdessä mm. sähköisten lähteiden merkitsemistä teemalla Monikanavaisuuden mahdollisuuksia. Mukana työpajoissa on myös mm. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntija. Keväisiin tapaamisiin siellä.

 

Tuija Tolonen-Kytölä

Viestinnän lehtori

 

Lähde: UAS-journal 1/2016. Joko otetaan digitalisaatio haltuun? Opiskelijat 14.3.2016. Saatavissa: https://uasjournal.fi/opiskelijat/joko-otetaan-digitalisaatio-haltuun/. Viitattu 22.4.2016.

 

Digipaperi#. Saatavissa: http://samok.fi/uploads/2015/12/DIGIPAPERI-.pdf. Viitattu 22.4.2016.

 

Terveisiä vastuuopettajapäiviltä Lahdesta 11. – 12.2.2016

22.2.2016

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajaverkosto kokoontui Lahdessa 11. – 12.2. Suomen kielen ja viestinnän opettajia oli paikalla kymmenkunta. Ajankohtaisille suvi-asioille oli varattu aikaa perjantaina.

Keskusteluissamme nousi esille kaksi pääteemaa: opiskelijan suomen kielen taidon tason testaaminen ja kypsyysnäytteen kirjoittamisen uudet tuulet.

Suomen kielen taidon testauksen käytännöt ammattikorkeakouluihin hakemisen yhteydessä vaihtelevat aloittain ja ammattikorkeakouluittain. Joillain aloilla on valtakunnalliset pääsykokeet (ainakin tekniikka, siellä luetun ymmärtäminen, monivalintatehtävä), joillakin taas ei. Sosiaali- ja terveysalalle on tulossa valtakunnallinen sähköinen esivalintakoe, jossa on mukana myös suomen kieli. Sen tekeminen on annettu tehtäväksi Metropolialle ja TAMKille. Lisätietoja tästä kokeesta saa osoitteesta http://soteli.metropolia.fi/.

Keskustelussa nousi esiin, että äidinkieleltään toiskielisten osuus on opiskelijoina lisääntynyt ja varmasti myös tulevaisuudessa lisääntyy. Koska on tarkoituksenmukaista yrittää edistää vajavaisella kielitaidollakin ammattikorkeakouluihin hakeutuvien opiskelijoiden urapolkuja, esiin nousi ajatus, että ammattikorkeakoulut ryhtyisivät tarjoamaan korkeakouluopintoihin valmentavia S2-opintoja. Tämä voisi olla keino saada nykyään hallitsematon kielitaidon kirjavuus edes jollain lailla hallintaan. Jatkamme keskustelua asiasta.

Useissa ammattikorkeakouluissa kypsyysnäytteen kirjoittamisessa ollaan siirtymässä koneella kirjoittamiseen.  Keskustelussa Lahdessa nousi esiin, että monessa ammattikorkeakoulussa ajatellaan, että periaatteet olisivat samat kuin ylioppilaskirjoituksissakin eli että ei saa käyttää oikolukua ja tehdään valvotuissa olosuhteissa. Toisaalta keskustelussa puolustettiin myös oikoluvun käyttömahdollisuutta, koska se on tekstinkirjoituksen arkea nykyään. Tästä huomautettiin olevan melkoista hyötyä nimenomaan äidinkieleltään toiskielisille.

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi on päivittämässä kielten ja viestinnän opetuksen valtakunnallisia suosituksia. Suvi-työryhmä lisäsi kypsyysnäytesuositukseen, että tekstilaji on selostava, tietoa välittävä teksti, esimerkiksi sisäinen tiedote, essee tai artikkeli. Tietenkin tiedote ja artikkeli olisivat kypsyysnäytteenä luonnoksia, mutta on hyvä miettiä kypsyysnäytteelle laajempiakin tehtäviä kuin perinteinen lakisääteinen tehtävä. Tiedote tai artikkeli tarjoaa opiskelijalle tilaisuuden tuoda esiin osaamistaan. Päivitetyt suositukset julkaistaan asiantuntijatiimin uudella verkkosivustolla, Kivi-foorumilla https://kivifoorumi.wordpress.com/. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön sisäinen tiedote kypsyysnäytteenä. Sen ohjeistus löytyy osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/kypsyysnayteamk/.

Kentällä olisi siis erittäin paljon keskusteltavaa, ja mietimmekin, voisimmeko käyttää hyväksemme uutta kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin nettisivustoa, Kivi-foorumia, jonne on luotu myös keskustelufoorumeita. Sivut ovat vielä vähän keskeneräiset, mutta olisiko meidän hyvä ryhtyä hyödyntämään tuota aktiiviselta vaikuttavaa alustaa myös omassa toiminnassamme?

Terveisin

Tarja Ahopelto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteistyötä ammatillisen viestinnän parissa

18.12.2015

Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajat ovat tehneet tänä vuonna yhteistyötä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa. Meillä on yhteinen päämäärä: sujuva viestintä osana ammattitaitoa.

Kotimaisten kielten keskuksen virkakielikampanja on tänä vuonna tuonut esiin keinoja, joilla voidaan parantaa viranomaisten kielenkäyttöä. Viestintätaito vaikuttaa vuorovaikutussuhteisiin ja tiedon tuottamiseen, luo hyvää mieltä ja innostusta mutta myös taloudellista hyötyä.

Yhteistyö Kotimaisten kielten keskuksen ja valtakunnallisen suomen kielen ja viestinnän opettajien verkoston kanssa käynnistyi suomen kielen ja viestinnän opettajien kevään verkostotapaamisessa toukokuussa Proflangin kevätpäivillä; Aino Pihl esitteli tuolloin virkakielikampanjaa.

Syyskuussa suvi-verkoston jäsenet vierailivat Kotimaisten kielten keskuksessa, ja tuossa palaverissa nousi esiin useita yhteistyön mahdollisuuksia. Ensimmäinen niistä näkee päivänvalon tänään 18.12., kun Kielikellon vuoden viimeinen numero ilmestyy. Siinä suvi-verkoston jäsenet kirjoittavat sitä, millainen rooli kieli- ja viestintäosaamisella ja -opinnoilla on ammattikorkeakoulutuksessa.

Kotimaisten kielten keskus on suomen kielen ja viestinnän opetuksen kannalta keskeinen toimija. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu yhteisinä seminaareina ja koulutuksina, kuten syyskuun tapaamisessa ideoitiin. Kumpaakin toimijatahoa kiinnostavina alueina nousivat esiin sanasto- ja termityö (eri ammattialojen termistön keruu), tekstilajityö, digitaalisten lähteiden käyttö ja merkintä (esimerkiksi kevätkokouksessa Proflangin kevätpäivillä Salossa 26.–27.5.2016).

 Uutta kohti

Vuodenvaihde tietää monia muutoksia. Suvi-verkoston puheenjohtajuus siirtyy Kaarina Murtolalle, joka toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorina ja on ollut mukana valtakunnallisessa suvi-yhteistyössä vuosia. Kaarina on toinen tänä vuonna julkaistun Areena. Yritysviestinnän käsikirja -oppikirjan tekijöistä.

Kaksi puheenjohtajuusjaksoa suvi-verkostossa, yhteensä kuuden vuoden ajan (2005–2008, 2014–2015) sekä reilut kymmenen vuotta valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien yhteistyöverkostossa ovat opettaneet valtavasti niin yhteistyön tekemisestä kuin siitä, mitä ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän osaaminen ja opetus on ja voisi olla. Olen syvästi kiitollinen kohtaamisista yhteistyön äärellä kaikille vuosien varrella tutuiksi tulleille kollegoille!

Uudenlaiset toimintaympäristöt edellyttävät uudenlaista toimintaa – niin työpaikoilla kuin kollegiaalisissa verkostoissa. Yhdessä onnistumme löytämään ja muodostamaan mielekkäitä ratkaisuja. Valoisaa joulun aikaa ja myötäistä uudelle vuodelle!

Joulutähti

Ilona Tanskanen