Siirry sisältöön

Uusi logo ja pohdintoja

10.4.2018

Kevään ja lisääntyvän valon innoittamana ideoimme Suvi-tiimiläisten kanssa Suville uutta logoa ja päivitimme sivustoillekin vähän uutta ilmettä. Jos haluat pysyä reaaliaikaisesti ajan tasalla tiedotusasioista ja verkoston toiminnasta, klikkaa itsesi Facebookiin ja liity Suvin Facebook-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/suviverkosto/

 

 

Suvi-tiimin logo_rajattu

Alkuvuoden aikana olen saanut olla kuulemassa todella mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja, joissa jotenkin on kirkastunut entisestään se, miksi kieli ja viestintä ylipäänsä ovat niin tärkeitä ydintaitoja minkä tahansa alan osaajalle.

Diakonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäivillä 29.3.2018 Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi piti mielenkiintoisen keynote-puheenvuoron otsikolla ”Empatia, laadukas vuorovaikutus ja ihmiskeskeisen työn tulevaisuus”. Puheenvuoron sisällöissä nousivat esiin työelämätaidoista muun muassa ryhmäviestintätaidot, kuuntelemisen ja vuorovaikuttamisen taidot sekä ylipäänsä laadukas vuorovaikutus. Monella alalla työelämässä korostuuvat ryhmässä tehtävä päätöksenteko ja tiimityöskentely; nämä edellyttävät vahvaa vuorovaikutusosaamista ja ymmärrystä siitä, mitä on laadukas vuorovaikutus.

Tekstien valta ihmistyössä -seminaarissa 10.4. Kotuksen asiantuntija Ulla Tiililä puhui työelämän tekstualisoitumisesta ja siitä, miten ihmistyössä kohtaaminen kirjallistuu. Tutkimukset osoittavat, että tekstien määrä työelämässä lisääntyy ja sen myötä syntyy paljon uusia tekstilajeja ja alalajeja, joita alalla työskentelevän tulee hallita. Näyttäisi myös siltä, että digitalisaation myötä kohtaamistilanteet ovat muuttuneet kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta yhä enemmän reaaliaikaiseen tekstivuorovaikutukseen, esimerkiksi chat-pohjaiseen viestintään.

On siis selvää, että työelämä edellyttää sisällön asiantuntijuuden rinnalle vahvaa viestintäosaamista sekä kirjoittamisen ja suullisen viestinnän taitoja – muutossuunta näyttää siltä, että nämä taidot korostuvat tulevaisuudessa yhä enemmän. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan osaajia tulevaisuuden työelämään; siksi on tärkeää tunnistaa ne kohdat ja muutostilat, jotka työelämässä ovat meneillään ja tulossa. Koulutuksella pitää pystyä ennakoimaan tulevia muutoksia ja tarjota opiskelijoille valmiuksia ja työkaluja, joiden avulla pärjää jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Opetusalalla yleisesti on tiedossa se, että resurssit kiristyvät ja opetuksen (erityisesti lähiopetuksen) määrästä leikataan. Suvi-verkostona voimme yhdessä olla mukana vaikuttamassa siihen, että suomen kielen osaaminen ja viestintäosaaminen näkyvät vahvasti niin amk-kentällä, opetussuunnitelmissa kuin myös käytännössä opetuksessa.

Pidetään siis verkosto vireänä!

Hanna Hovila / Diakonia-ammattikorkeakoulu

Mainokset

Ajankohtaisia uutisia

3.10.2017

Lehtori Kristiina Kuparinen Laurea-ammattikorkeakoulusta on valittu Vuoden 2017 S2-opettajaksi. Tämä tunnustus tulee ensimmäistä kertaa ammattikorkeakouluun. Kristiina Kuparinen palkittiin S2-opetuksen kehittämispäivillä 2.10.2017.

Linkki Kristiinan esittelyyn ja valinnan perusteluja voit lukea S2-yhdistyksen sivuilta https://www.s2opettajat.fi/?x103997=791196. Lämpimät onnittelut Kristiinalle tunnustuksen johdosta.

Sähköisten lähteiden haastavuutta pohditaan juuri ilmestyneessä artikkelissa ”Sähköiset lähteet haastavat opiskelijoita ja ohjaajia” (Kielikello 3/2017). Artikkeli löytyy linkin takaa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=3015

Energistä syksyä kaikille!

Kaarina Murtola

Sähköisiä viittausmerkintöjä, uudistuvaa opinnäytetyötä ja yhteiskirjoittamisen alkeita

17.6.2017

Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut aktiivista tekemisen aikaa Suvi-työryhmässä.

Olemme jatkaneet Kotuksen kanssa tiivistä yhteistyötä sähköisten lähteiden ja viittausmerkintöjen parissa. Muistanette, että yhteistyö sähköisten viittausmerkintöjen kehittämiseksi Kotuksen kanssa käynnistyi vuosi sitten Salossa. Tuolloin Suvi-pajassa pohdittiin erilaisten sähköisten lähdetyyppien merkitsemistapoja. Tästä lähti liikkeelle aktiivisempi kehittämistyö Kotuksen ja suvilaisten välillä. Yhteistyömme huipentui toukokuun alussa, kun Kotus julkaisi ohjepankissaan Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät -ohjeistuksen.

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet mukana tässä kehittämistyössä. Ohjeisiin voi tutustua osoitteessa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/19/ohje/702. Kesälomalla ei toki tarvitse ohjeistusta lähteä testaamaan, mutta loman jälkeen odotamme kovasti palautetta ohjeistuksesta. Palautetta voi antaa joko suoraan Kotuksen kotisivuille tai Suvi-verkoston kotisivuille ja Facebook-seinälle.

Opinnäytetyön uudistumassa olevat raportointimuodot ovat myös puhuttaneet Suvi-työryhmää. Pohdimme asiaa myös Suvi-työpajassa Proflangin kevätpäivillä Mikkelissä. Ensikuulumiset työpajamme tuloksista olette saaneet jo lukea Tuija Tolonen-Kytölän blogikirjoituksesta. Mikkelin-päivillä kuulimme myös mielenkiintoisia tuloksia Tolonen-Kytölän keväisestä sähköpostikyselystä, jossa kartoitettiin viestinnän opettajien motivointitekijöitä ammattikorkeakoulussa. Palaamme näihin kevätpäivien teemoihin paremmin lomien jälkeen.

Loppukevään olemme harjoitelleet yhteiskirjoittamista Hanna Hovilan ohjauksessa. Tuloksista kuulette niin ikään syksymmällä.

Lomakausi on alkanut. Toivotan teille kaikille aurinkoisia kesäpäiviä ja rentouttavaa lomaa!

Kesäisin terveisin

Kaarina Murtola

Mikä tekee opinnäytetyöstä opinnäytetyön?

24.5.2017

Proflangin kevätpäiviltä suuntaa tekstien ohjaamiseen

Opinnäytetyön tunnusmerkkejä ovat teoriaosuuden sisältyminen tekstiin, tutkimustekstille ominainen rakenne johdantoineen ja pohdintoineen, argumentoiva asiatyyli sekä linkittyminen työelämään. Tähän tulokseen tulivat ammattikorkeakoulujen viestinnän opettajat työpajassa, joka kokoontui Suviverkoston puheenjohtajan Kaarina Murtolan johdolla Mikkelissä 18.–19. 5. 2017. Opinnäytetyöprosessin tulee mielellään olla yhtenäinen prosessi, joka osoittaa kokonaisuuden hallintaa ja analysoinnin taitoa. Pienempiin 5 tai 10 opintopistekokonaisuuksiin palasteltu opinnäytetyö ei saanut viestinnän opettajien eikä myöskään työpajaan osallistuneen opiskelijan tukea – vaikkakin tämä käytäntö opiskelijan opintopistekertymän jouduttamiseksi joissakin ammattikorkeakouluissa onkin jo otettu käyttöön.

Alakohtaisia eroja opinnäytetöissä on havaittavissa esimerkiksi työn reflektoinnin syvyyden tai töiden tekstimäärän suhteen, mutta siitä huolimatta tekstilajille ominaiset piirteet ovat tähän saakka olleet eri aloilla melko yhteneväiset. Uudet tuulet kuitenkin puhaltavat, ja muun muassa päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on yleistymässä eri ammattikorkeakouluissa Verkkovirta-hankkeen myötä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnossa tehdään yhä enemmän esimerkiksi portfolio- ja artikkelikokoelma-tyyppisiä tai liiketoimintasuunnitelmaan perustuvia töitä. Kuinka viestinnän opettaja voi olla mukana ohjausprosessissa edistämässä mahdollisimman tasokkaiden töiden syntyä?

Työpajassa asiaa pohtineet opettajat tulivat Proflangin kevätpäivillä järjestetyssä työpajassa siihen tulokseen, että yhteistyö on voimaa opinnäytetyön ohjauksessakin. Tekstinohjausta tulee antaa koko kirjoitusprosessin ajan. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on hyvä linkittää lähelle opinnäytteen kirjoittamisajankohtaa, ja jo ennen kirjoittamista, opintojen alusta saakka, tulee antaa oppia lähteiden käyttöön, tekstin rakentamiseen ja asiatyylin hallintaan. Lähdetekstien synteesin opettaminen ja metatekstin yhdistäminen osaksi kokonaisuutta ovat usein vaikeimmat, mutta myös hyödyllisimmät opit.

Työpajassa taottiin vastauksia posket hehkuen, mutta valmiiksi ei tuotosta saatu. Keskustelu jatkuu omissa oppilaitoksissa, mutta myös Suvi-työryhmän ja -verkoston yhteisillä foorumeilla. Kokemuksia tekstinohjauksesta voi jakaa ja kantaa ottaa esimerkiksi Facebookissa Suviverkoston seinällä.

Suvisin ajatuksin ja terveisin,

Tuija Tolonen-Kytölä

Kuinka koulutan kohti asiallista ja ymmärrettävää virkatekstiä? – Kotuksesta virtaa opetukseen

31.10.2016

Asiallista, selkeää ja ymmärrettävää tulisi olla virkakielen, jota ammattikorkeakoulusta valmistunut viranomainen työtehtävässään tuottaa. Sen opimme tuulisena perjantaina 21.10.2016, jonka saimme muutaman muun suvi-työryhmään kuuluvan ammattikorkeakouluopettajan viettää Kotimaisten kielten keskuksessa Virtaa virkakielen opetukseen ja oppimiseen -työpajassa. Mukana antoisassa avauksessa kohti jatkoyhteistyötä oli mukana Kotuksen virkakielen tutkijoita, eri oppilaitosten viestinnän opettajia sekä julkisten laitosten asiantuntijoita.

Sitä, millaisia kieli- ja viestintätaitoja työelämässä tarvitaan, pohdiskeltiin aluksi paneelikeskustelussa. Saimme kuulla mm. oikeustieteen professorin Johan Bärlundin näkemyksiä kirjoittamisen opettamisesta tuleville juristeille; Kelan tekstien tuottamisprosessissa mukana olevan kielenhuoltajan Jenni Viinikan käytännön kokemuksia sekä Kotuksen kouluttajan Riitta Hyvärisen ajatuksia siitä, mitä ja miten virkatekstien tuottamisesta tulee opettaa.

Virkakieli on julkisen vallan toimeenpanon kieltä. Julkinen valta konkretisoituu tekstien ja kielen avulla. Mitä siis virkakielestä tulisi vähintään tietää, kun vastavalmistunut sosionomi, tradenomi tai juristi astuu työelämään ja alkaa ehkä laatia virkatekstejä työkseen? Entä mitä tekee viestinnän opettaja, jos opintojen aikana aika on kortilla ja käytettävissä tulevan virkamiehen evästykseen on vain yksi tai kaksi tuntia? Näitä kysymyksiä herätteli puheenvuorossaan Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta.

Tiililä korosti, että hyvä virkakieli vaihtelee tilanteittain. Tekstien tuottaminen vaatii tilannetajua, mutta myös perusasioitten hallintaa ja vastaanottajan huomioon ottamista. Tekstit ovat keskeinen osa virkamiesprosesseja ja ne pysyvät, vaikka työntekijät vaihtuvat. Ne myös syntyvät usein vanhan pohjalta, työryhmissä, kollektiivisesti ja hierarkkisesti.

Virkakielen piirteet ovat siis harvoin yksittäisen tekstinlaatijan vapaassa valinnassa, ja siksi niiden laadinnassa tarvitaan yhteistyökykyä. Tietojärjestelmien rajoitukset ja muut tekniset puitteet vaikuttavat myös usein siihen, millaisia virkatekstit lopulta ovat.

Paneelin ja luennon jälkeen järjestetyssä learning café:ssa virisi vilkas keskustelu virkakielen opettamisesta ja sen kehittämisestä. Teemoina olivat oppilaitosten ja työelämän yhteistyö; työelämän tekstilajit; asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli ja selkokieli sekä toimivat opetuskäytänteet.

Virkakielellä hoidetaan koko maan sekä yksittäisen ihmisen asioita. Siksi ei ole yhdentekevää, millaiset suomen kielen ja kirjallisen viestinnän taidot niiden tuottajilla on. Meillä suomen kielen ja viestinnän opettajilla on tärkeä ja vastuullinen tehtävä auttaa tulevia virkamiehiä kehittymään entistä selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi viranomaistekstien kirjoittajiksi. Yhteistyössä tutkijoiden ja työelämän asiantuntijoiden kanssa meillä on paremmat mahdollisuudet onnistua tavoitteessamme.

Verkostoituneina, voimaantuneina ja pää ajatuksista humisten poistuimme alkavan viikonlopun iltapäiväruuhkaan. Päivä päättyi kesken, mutta jatkoa toivottavasti seuraa uusien koulutusten ja hankkeiden muodossa. Myös Kotuksen virkakielisivuille (www.kotus.fi/virkakieli) kaavaillaan sivua oppilaitosyhteistyölle.

Virtaa syyspimeään jokaiselle!

Tuija Tolonen-Kytölä

 

LÄHTEET

Tiililä, U. 2016. Hyvään virkakieleen – lyhyt oppimäärä. Luento 21.10.2016. Virtaa virkakielen opetukseen -työpaja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Tiililä, U. 2016. Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli? Kielikello 3/2015. s. 7–9. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

 

Kielten ja viestinnän opettajien päivät Helsingissä 10.–11.11.2016

21.10.2016

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät lähestyvät. Päivien teemat ovat hyvin ajankohtaisia; pohjoismainen yhteistyö, opetuksen kehittäminen ja digitalisaatio sekä opettajien työnkuvan moninaisuus. Teemat näkyvät vahvasti sekä pääpuhujien luentojen aiheissa että mielenkiintoisissa työpajoissa ja kokemustorilla pidettävissä tuokioissa.

Suomen kielen ja viestinnän näkökulmasta kiinnostavia aiheita ovat esimerkiksi professori Minna-Riitta Luukan luento monilukutaidosta sekä Suvi-verkoston oma workshop, jossa asiantuntijat pohtivat ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden viestintätaitoja. Pajatarjonnassa on myös mielenkiintoisia näkökulmia uudenlaisista tekstintuottamisen muodoista ja yhteiskirjoittamisesta, sähköisestä kirjoittamisen arvioinnista sekä opetuksen pelillistämisestä.

Päivien tarkempi ohjelma workshop-kuvauksineen: https://www.arcada.fi/sprakdagar/fi/index.html

Neuvottelupäiville ilmoittautuminen päättyy 24.10.2016.

Suvi-verkoston workshop: ”Matkalla ammattikorkeakouluun: ammatillista väylää tulevan opiskelijan viestintätaidot?”

Aika: pe 11.11. klo 8.30–10.00 (klo 8.30–9.00 ajankohtaiset suvi-asiat, klo 9–10 paneelikeskustelu).

Paneelikeskustelun teema on erittäin ajankohtainen. Kielten ja viestinnän opettajat ovat havainneet jo pitkään 2. asteelta tulevien opiskelijamäärien kasvun omissa opetusryhmissään. Paneelikeskustelussa on tarkoitus kartoittaa yhdessä tietoa tästä kasvavasta ilmiöstä. Kuinka moni jatkaa toiselta asteelta ammattikorkeakouluun? Minkälaiset ovat heidän viestintätaitonsa opintojen alussa? Minkälaisia kokemuksia on saatu ns. Väylä-opinnoilla, joiden tarkoituksena on rakentaa siltaa toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen välillä? Mitä tarkoittaa toisen asteen ops-uudistus viestinnän opetuksen näkökulmasta? Minkälaisia haasteita digitalisaatio tuo viestinnän opetukseen?

Paneelissa ovat keskustelemassa opetusneuvos Minna Bálint Opetushallituksesta, opettaja Kaisa Juvonen Karelia-ammattikorkeakoulusta, toiminnanjohtaja Tanja Kupiainen Centria-amk:n opiskelijajärjestö Copsasta, äidinkielen lehtori Tutta Mattila Oulun ammattiopistosta sekä suomen kielen ja viestinnän opettaja Johanna Granlund TAMK:n Kielipalveluista. Panelisteja ja yleisöä virittää keskusteluun Suvi-verkoston puheenjohtaja Kaarina Murtola Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Tapaamisiin kielten ja viestinnän opettajien päivillä Helsingissä 10.–11.11.2016!

Suvi-työryhmän puolesta

Hanna Hovila                           Kaarina Murtola

Terveisiä Proflangin kevätpäiviltä Salosta

9.6.2016

 

Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflang kokoontui tänä vuonna kevätpäiville Saloon 26. – 27.5. Olikin mielenkiintoista nähdä, millaisessa toimintaympäristössä Turun amk Salossa toimii. Kiitokset vain vielä kerran järjestäjille.

Päivillä oli myös suvi-ohjelmaa. Järjestimme yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa sähköisten lähteiden merkintätapoja koskevan työpajan. Kotimaisten kielten keskuksesta yhteistyökumppaninamme oli erityisasiantuntija Mirja Nissinen. Mirja esitteli innostavasti myös Kotuksen toimintaa kaikille osallistujille yhteisessä osuudessa.

Sähköisten lähteiden monimuotoisuus tuntuu vain lisääntyvän, ja vaikka periaatteessa lähteiden merkintöjen ohjeet ovat selkeät, erilaiset sivustot ja niillä olevat materiaalit aiheuttavat merkintöjen tekijälle päänvaivaa. Keräsimme työpajaa varten Padlet-alustalle kaikki mahdolliset sähköisten lähteiden tyypit, mitä vain keksimme. Mukana oli keskustelupalsta, kuva ja kuvakaappaus, Linkedin, kartta, nuotti, videoblogi, podcast, online-manuaali, äänikirja jne.  – yhteensä kolmisenkymmentä erilaista sähköistä lähdetyyppiä. Työpajassa sitten haimme näille sopivia lähdemerkintätapoja. Läheskään kaikkia emme ehtineet käsitellä, mutta pääsimme hyvään alkuun.

Kotimaisten kielten keskushan on jo antanut ohjeita Facebook-sivun, Twitterin ja blogin merkintään. Nämä ohjeet löytyvät Kielitoimiston ohjepankista. Kotus on ilmoittanut jatkavansa syksyllä sähköisten lähteiden ohjeistusta työpajamme pohjalta. Olemme todella iloisia, että olemme saaneet yhteistyökumppaniksemme valtakunnallisesti arvostetun asiantuntijayhteisön!

Palaamme varmasti tähän samaan teemaan vielä jatkossa eri yhteyksissä, mutta välillä vetäydymme kesälomille hengähtämään hetkeksi.

Suvi-työryhmän puolesta toivotan kaikille blogimme lukijoille oikein rentouttavaa kesää!

Tarja Ahopelto